Vierailu Viron merimuseon n\u00e4yttelyiss\u00e4 Paksun Margareetan museo-vierailukeskuksessa on kuin tutkimusretki Viron merivaltioon. Eteesi avautuu virolaisten merenkulkuhistoria t\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 v\u00e4h\u00e4lle huomiolle j\u00e4\u00e4neest\u00e4 keskiaikaisesta rahtiliikenteest\u00e4 nykyajan merimatkailuun. Monenlaisia tarinoita ovat kertomassa noin 700 historiallista esinett\u00e4, merimuseon runsas laivojen pienoismallikokoelma, jossa on mukana varta vasten uuteen n\u00e4yttelyyn tilatut 17 mallia sek\u00e4 noin 50 digitaalista ja k\u00e4sin kosketeltavaa ratkaisua.<\/p>\n
Meri vaurastutti \u2013 Tallinnan merinkaupan tarina alkaa keskiajalta <\/b><\/span><\/span><\/p>\n Suuri osa Hansaliittoon kuuluneen Tallinnan sataman ja kaupungin v\u00e4lisest\u00e4 liikenteest\u00e4 kulki Ison rantaportin (Suur Rannav\u00e4rav) kautta ja siksi se onkin paras paikka kertoa siit\u00e4, miten merenkulku rikastutti Tallinnaa. Ison rantaportin rakennukset on Tallinnan vanhaankaupunkiin kuuluvina keskiaikaisina rakennuksina listattu Unescon maailmanperint\u00f6luetteloon. <\/span>Lue lis\u00e4\u00e4 Ison Rantaportin historiasta<\/u><\/span><\/a><\/p>\n Museossa voi:<\/span><\/p>\n Aikansa todistajaksi on museon t\u00e4htiesine, melkein 20 metrin pituinen koggin hylky. Koggiksi sanotaan yleisesti yksimastoista ja korkeilla laidoilla varustettua keskiaikaista rahtialusta, joka k\u00e4ytettiin l\u00e4hinn\u00e4 Pohjan- ja It\u00e4merell\u00e4. Museossa esill\u00e4 oleva koggi l\u00f6ydettiin vuonna 2015 Tallinnasta maan sis\u00e4lt\u00e4 ja on Euroopan mittakaavassa todellinen harvinaisuus, koska aluksen runko on s\u00e4ilynyt melko hyvin ja hylyst\u00e4 l\u00f6ydettiin melkein 700 esinett\u00e4, jotka kertovat miksi, miten ja mihin alus ja sen miehist\u00f6 olivat matkalla. <\/span>Lue lis\u00e4\u00e4 koggin l\u00f6yt\u00e4misest\u00e4<\/u><\/span><\/a><\/p>\n Koggisalissa eli museon entisell\u00e4 sis\u00e4pihalla ja sen vieress\u00e4 olevassa kaksitasoisessa n\u00e4yttelytilassa voit:<\/p>\n Tykkitornin toinen kerros on varattu purjealuksille, jotka kuljettivat rahtia aina vain kauempana sijaitsevista satamista ja olivat t\u00e4rke\u00e4ss\u00e4 asemassa uusien maiden ja mantereiden l\u00f6yt\u00e4misess\u00e4. Virolaiset aloittavat isojen purjealusten rakentamisen 1800-luvun keskivaiheilla. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 rakennetut purjealukset ylittiv\u00e4t p\u00e4iv\u00e4ntasaajan, kulkivat Kap Hornin ymp\u00e4ri ja vierailivat muissakin kaukaisissa satamissa.<\/p>\n Purjealussalissa voit:<\/span><\/p>\n Viron ensimm\u00e4inen s\u00e4\u00e4nn\u00f6llinen h\u00f6yryalusreitti oli vuonna 1837 avattu Tukholma-Turku-Helsinki-Tallinna-Pietari -reitti, jolla liikenn\u00f6iv\u00e4t siipiratasalukset Storf\u00fcrsten ja F\u00fcrst Menschikow. Kun suurissa merivaltioissa h\u00f6yrylaivojen kokonaisvetoisuus ylitti jo 1800-luvun lopulla purjealusten vetoisuuden, niin Virossa vasta Ensimm\u00e4isen maailmansodan j\u00e4lkeen. Sit\u00e4 seurasi Viron rahtialuslaivaston nopea kasvu ja 1930-luvun lopulla oli rahtilaivaston kokonaisvetoisuus 1000 asukasta kohti 7. sijalla maailmassa ja It\u00e4meren valtioissa 3. sijalla.<\/p>\n H\u00f6yrylalussalissa voit:<\/span><\/p>\n 1900-luvun toisella puolella h\u00f6yryalukset vaihdettiin moottorialuksiin, mist\u00e4 alkoi my\u00f6s navigointitekniikan nopea kehitys. Laivan miehist\u00f6n lukum\u00e4\u00e4r\u00e4 v\u00e4heni, matkustajien ja rahdin m\u00e4\u00e4r\u00e4 taas kasvoi. Entist\u00e4 tehokkaampien ja ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 s\u00e4\u00e4st\u00e4vien teknisten ratkaisujen kehitt\u00e4minen jatkuu edelleen.<\/p>\n N\u00e4yttelyn ylimm\u00e4ss\u00e4, moottorialuskerroksessa voit:<\/p>\n <\/p>\n\n
\n
\n<\/span>Kaikkien tuulien kuljettamana \u2013 vuosisatoja kest\u00e4nyt purjealusten aikakausi <\/b><\/span><\/span><\/p>\n\n
\n<\/span>H\u00f6yry muuttaa maailman<\/b><\/span><\/span><\/span><\/span><\/p>\n\n
\n<\/span>Teknologian jatkuva kehitys<\/b><\/span><\/span><\/p>\n\n